Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, mistä aineksista hyvä opetusvideo syntyy. Kuinka tehdä niitä? Miettiessäni palailin videoihin, joita olen ollut tekemässä ja nähnyt muutenkin eri rooleissa viime vuosien aikana. Kelaillessani opetusvideoita lueskelin miten muut ovat aihetta lähestyneet. Samoja aineksia löytyikin paljon, joku painotti tuota, toinen taas tätä. Omasta mielestäni tärkeimmäksi nousevat suunnittelu, rakenne ja rytmi, esitykseen synkattu materiaali ja tietenkin itse esiintyjä. On hyvä tarkentaa, että nyt tässä tarkoitan opetusvideolla luentotyyppistä tietoiskua, jossa esiintyjä puhuu kameralle ja videolle synkronoidaan esityksen tueksi erilaista materiaalia.
Opetusvideon suunnittelu on tärkein ainesosa ylivoimaisesti, sen jäädessä puolitiehen on erittäin vaikea osua maaliin ja tiedossa on paljon aikaa vievää (kallista) korjailua jälkikäteen. Hyvälle opetusvideolle on tyypillistä pitkä elinkaari, joten senkin takia se on viisasta suunnitella hyvin. Yhtä videota voidaan käyttää osana useampaa verkkokurssia, jolloin materiaali videon ympärillä voi muuttua hyvinkin tiheään. Esimerkiksi tehtävät, esittelytekstit, lisämateriaali, yms. Kannattaa siis ottaa huomioon mikä asia kuuluu videoon, mikä sen ulkopuolelle. Tekstiä on paljon helpompi muuttaa kuin editoida videota.
Verkkokurssin kokonaissuunnittelu tehdään yleensä ensin, ja sieltä lankeaa videosta vastaavalle tuottajalle raamit, joiden sisällä voidaan liikkua. Mitkä ovat resurssit, tavoitteet, kohderyhmä. Keskitytään nyt kuitenkin tässä jutussa vain videoon. Oletetaan että kohderyhmiin ja tavoitteisiin on otettu kantaa jo kokonaisuutta miettiessä, ja video on vain osa sitä.
Suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon erilaiset tavoitteet, kohderyhmä, mikä on videon rooli, vai onko niitä useita? Suunnitteluvaiheesta enemmän tulevissa jutuissani.
Opetusvideon rakenne ja rytmi. Tämä on suurin ihastukseni ja kiinnostuksen kohde viime vuosina. Otetaan ensin tarkasteluun rakenne. Hyvä esimerkki voisi olla selkeä rakenne, johon yksinkertaisimmillaan kuuluisi napakka, kiinnostava aloitus, rotevan rakenteikas keskikohta ja mieleen jäävä lopetus. Keskikohdassa rakentuu pieni jännite, kun esityksen pääteemaa viedään perusasioista, kuten termeistä, kohti monimutkaisempaa rakennelmaa. Lopuksi huokaistaan helpotuksesta, kun esimerkit konkretisoivat juuri opittua eikä se ollutkaan sen hankalampaa!
Mikä se rytmi sitten on? Rytmi voi näkyä esityksessä monella eri tavalla. Esiintyjä voi säädellä omalla sitä omalla puheellaan, esimerkiksi tauoilla, painottaen tiettyjä osia tai muuttamalla tempoa. Erittäin tärkeä osa rytmin rakentumista on ottaa huomioon puheen ja siihen synkronoitavan esitysmateriaalin välinen rytmi ja vuorovaikutus. Et voi heittää videolle isoa kasaa tekstiä yhtäkkiä ja tukahduttaa kuulijaa siihen, vaan ainoastaan avainsanoja tai -lauseita niin että ne tukevat puhetta ja vievät sitä eteenpäin. Meistä harva pystyy lukemaan ja kuuntelemaan yhtä aikaa ja samalla vielä pureskellen kummastakin tuutista tulevaa asiaa perusteellisesti. Etenkin jos teksti kertoo eri asiaa kuin puhe. Palaan tähänkin vielä seuraavissa teksteissäni lisää.
Viimeiseksi pari sanaa esiintyjästä ja esiintymisestä. Kun kerran ollaan videolla, niin ollaan sitten kunnolla. Valmistellaan ja harjoitellaan esitys hyvin. Otetaan kontakti kameraan (katsojaan) ja tullaan mahdollisimman lähelle. Olemalla rento, ystävällinen, selkeä, rakentava ja rohkaiseva palkitsee katsoja sinut aplodeilla esityksesi jälkeen, vaikka et niitä kuulekaan.
Mistä haluaisit lukea, mikä kiinnostaisi, haluatko kommentoida tai kysyä? Laita meiliä mika@recit.fi